Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.

Tietokoneiden teho, internet-yhteyksien nopeus ja tiedon käsittelyohjelmien monimuotoisuuden kasvu on luonut yhä monipuolisemman kehityksen edellytykset.

Nyt olemme siirtymässä digitaaliseen yhteiskuntaan , jossa tekoälyn , datajalostuksen  ja esineiden internetin kaltaiset teknologiat muuttavat rakenteitamme ja arjen käytäntöjämme.

Microsoftin pilvipalvelinfarmi. Kuva: Microsoft

Digitalisaatio tarjoaa datan luomiselle ja analysoinnille valtavat mahdollisuudet. Yhdeksänkymmentä prosenttia maailman digitaalisesta datasta on luotu ja syntynyt kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana.  Joka vuosi digitaalisen datan määrä kasvaa viidelläkymmenellä prosentilla.

Jokaisen vuoden jokaisen minuutin aikana lähtee 204 miljoonaa sähköpostiviestiä. 2.4 miljoonaa sisältöä tallennetaan facebookiin. 72 tuntia videota tallennetaan Youtubeen. 216 000 kuvaa tallennetaan Instagramiin.  Google toimittaa tulokset 90 miljardille nettihaulle kuukausittain.

YK:n laajakaistakomissio arvioi, että vuonna 2020 noin 7,6 miljardia ihmistä on yhteydessä internetiin tietokoneen, älypuhelimen tai taulutietokoneen välityksellä.

Mitä tämä tarkoittaa meidän elämässämme?

Kasvamme digitaaliseen maailman jäseniksi

Miljardi on huima luku. Vuoden 2016 elokuun 27. päivänä Facebook saavutti miljardin käyttäjän maagisen rajan. Meistä on kasvanut kymmenessä vuodessa ”naamakirjan” käyttäjien jättiyhteisö. Teknologian kehitys on huimaa ja omat sosiaaliset ja tietokäytäntömme ovat jatkuvasti jäljessä saatavilla olevan teknologian kehityksestä.

Eri tilanteissa korostuvat erilaiset roolit, ja erilaiset apuvälineet käyvät tärkeiksi. Mielipiteet facebookissa alkavat vaikuttaa ja sen yhteisöihin liitytään yhä enemmän. Opimme yhteisöllisiä tietokäytäntöjä, joiden varaan arjen rutiinit ja tiedollinen toimijuus rakentuvat. Elämänvirtamme kohtaavat ja arkemme saa uuden suunnan.

Uusi teknologia tarjoaa hämmästyttävän digitaalisen vuorovaikutusalustan. Voimme luoda aiemmin mahdottomia liike- ja ystävyyssuhteita. Yhteisöillä on kuitenkin omat sääntönsä, roolinsa ja norminsa. Vuorovaikutus, sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, tunteet ja motivaatio ovat kaikki yhteydessä mielekkääseen oppimiseen.

Yhteisöllinen oppiminen (KO)

Opimme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppimista  tapahtuu kaikkialla; kotona, koulussa, työssä ja harrastuksissa. Me synnymme sosiaalisiksi olennoiksi ja elämme vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Viestintätieteen professori Joshua Meyrowitzin tutkimukset osoittavat kehittyneempien informaatioteknologioiden välittävän myös tehokkaammin informaatiota fyysisistä esteistä ja etäisyyksistä piittaamatta. Näin eri toimijat – yksilöt, organisaatiot, yhteisöt jne. – saavat aiempaa enemmän vaikutteita toisiltaan ja alkavat muistuttaa toisiaan arvoiltaan ja toimintamalleiltaan:

kehittyneemmät informaatioteknologiat välittävät tehokkaammin informaatiota

Digitaalisuuden perustana mobiili multimedia

Steven Jobs tuli uudelleen  Apple-tietokoneyhtiön johtoon 2000-luvun vaihteessa.  Tiedon kuluttamisen tekniikasta tuli sen painopistealue. Musiikin kuuntelun mobiili iPOD tallennin kehitetettin iPAD-taulutietokoneeksi; lehtien ja sähkökirjojen lukemisen alustaksi. Kuitenkin sen esi-isä – tietonavigaattori oli suunniteltu ja julkaistu jo parikymmentä vuotta aiemmin.

Applen tietonavigaattorin konsepti 1987

Heinäkuussa 2016 Apple kasvoi mailman arvokkaimmaksi yritykseksi. Se saavutti  miljardin iPhone-asiakkaan rajan. Siitä oli tullut tärkein maailmaa muuttava digitaalinen kuluttajatuote. Vallankumouksellisen sisältösovellusten käyttöön julkaistun viestimen menestystarina oli vain yhdeksän vuoden ikäinen. 

iPhone käyttöliittymä. Kuva: Apple

Samaan aikaan Juha Pietiläisen tietokirjakustantamo Terra Cognitan nettisivulla julkaisema laskelma hätkähdytti Suomessa: tietokirjallisuuden myynti oli laskenut puoleen viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Laskelma perustui Suomen kustannusyhdistyksen tilastoihin vuosittaisesta myynnistä.

Vuonna 2004 tietokirjoja ostettiin 117 miljoonalla eurolla ja vuonna 2015 enää 82 miljoonalla, joten pudotusta aiheutui 30 prosenttia. Kun huomioon otetaan myös inflaation vaikutus, pudotusta kertyi peräti 51 prosenttia.

Mitä on tapahtumassa? Onko maailman muutos todellakin näin nopea?

Digitaalinen maailma muuttaa käsitystä tiedosta ja työstä

Digitaalinen maailma muuttaa käsitystä tiedosta ja työstä. Onhan saatavilla on rajaton määrä aikaan ja paikkaan sitomatonta tietoa. Samoin tiedon syntymekanismit muuttuvat. Uutta tietoa syntyy entistä enemmän verkostoissa.

Tieteellisen tiedon syntyprosessia kiihdytetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tietotekniikan avulla. Uutta tietoa syntyy entistä enemmän verkostoissa: tieteellisen tiedon syntyprosessia kiihdytetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tietotekniikan avulla.

Tietotekniikka ja tekoäly korvaavat ja muuttavat työtä kiihtyvällä vauhdilla. Tiedon hankkimisen, tuottamisen tekemisen tavat ja tiedon jäsentäminen muuttuvat. Suunnaton murros on käsillä. Miten tiedon tuottamisen ja jalostus järjestetään tuottamaan lisäarvoa tässä nopean tiedon virrassa? 

Divarikamaa

Digitaalinen maailma 1994 on nyt divarikamaa, mutta totta...

Digitaalinen maailma vuonna 1994 oli vasta alkuvaiheessaan. Aavistelimme kyllä millainen digitaalinen tsunami pyyhkäisisi pallomme pintaa, mutta sen nopeutta vain harva uskalsi ennustaa.

Digitaalinen maailma 1994

Siitä on kohta neljännesvuosata. Kaikki mitä tuli ennustettua on toteutunut.  Entä miten kaikki jatkuu? Mitä tapahtuu todella? Tulevaisuus on aina uhka tai mahdollisuus.
Siitä ryhdyn kirjoittamaan viikottain. kannattaa siis seurata tarinaani...

Virtuaalinen voimaantuminen

Digitaalinen maailma 2.0 blogin aineisto perustuu vuosina 1990-1994 koottuun opetusaineistoon sekä vuonna 2007 julkaistussa väitöskirjassani esitettyyn teoriaan: 

Virtuaalinen voimaantuminen

Vuosina 2008-2016 olen vuosittain kerännyt havaintoja teorian toimivuudesta osoittavasta digitalisaatiokehityksestä, joita alan nyt julkaista blogimuodossa.